skip to Main Content
Lääkekeksintöjä Suomesta

Lääkekeksintöjä Suomesta

Vaikka Suomi on pieni maa Euroopan kolkassa, jolla ei ole pitkää historiaa lääketieteen kehityksen saralla, Suomessa on silti tehty monia lääkekeksintöjä. Kuten blogin aikaisemmista artikkeleista voi lukea, Suomella on monta syytä, jotka edesauttavat lääketieteen kehitystä maassa. Näitä ovat muun muassa kehittynyt ja kattava koulutus sekä maailmanmittakaavassa turvallinen taloustilanne. Suomessa on myös merkittävä määrä henkilöitä, jotka työskentelevät lääkekehityksen parissa. Noin 1200 henkilöä työskentelee pelkästään Suomessa lääkeyrityksissä, kuten myös lisäksi useat lääkärit ja sairaanhoitajat. 2016 eri lääketutkimuksia oli käynnissä yli 240, vaikkakin useimmissa näissä varsinainen kehitystyö tehtiin ulkomailla. Tässä artikkelissa käsittelemme, mitä lääkkeitä on kehitetty Suomessa ja niiden merkitystä lääketieteelle.

Biohajoavat istukkeet

Yksi uusimmista sekä merkittävimmistä suomalaisista lääkekeksinnöistä on biohajoavat istukkeet. Istukkeilla tarkoitetaan käytännössä erilaisia luunauloja- sekä ruuveja, jotka kiinnitetään esimerkiksi murtuneisiin reisiluihin, jotta luu pääsee kasvamaan takaisin yhteen. Biohajoavat istukkeet on tehty erittäin kestävästä maitohappopolymeeristä, joka jäljittelee tarkasti ihmisen luuston materiaalia. Keksinnön teki Pertti Törmälä jo 1980-luvulla. Myös muissa maissa oli vastaavia kehitysprojekteja työn alla, mutta biohajoavat istukkeet ehdittiin ensin patentoimaan Suomessa.

Biohajoavat istukkeet ovat merkittävä keksintö, sillä ne edistävät parantamista huomattavasti. Koska niiden materiaali jäljittelee onnistuneesti ihmisen omaa luuta, potilaan elimistö ei hylji istuketta, toisin kuin muista materiaaleista tehtyä osaa. Merkittävin biohajoavan istukkeen etu on kuitenkin se, että sen neulat ja ruuvit liukenevat luonnollisesti osaksi potilaan kehoa. Tämä poistaa tarpeen tehdä uusintaleikkaus, jossa ruuvit ja naulat normaalisti poistettaisiin. Vaikka biohajoavat istukkeet ovat tavallisia istukkeita kalliimpia, ne maksavat itsensä takaisin, sillä poistoleikkausta ei tarvita ja eikä niissä esiinnyt vastaavaa hylkimisreaktiota. Uusimpiin biohajoaviin osiin voidaan liittää osaksi myös antibiootteja erittävä komponentti, joka tekee parantumisesta vieläkin tehokkaampaa.

Haju keksintö syövän etsintä

Suomessa uutisoitiin ’hajukeksinnöstä’, eli tavasta muuntaa haju digitaaliseen muotoon, jota tekoäly voi sitten analysoida. Suomalaiskeksintö kuulostaa hauskalta, ja voi tunnistaa esimerkiksi escada hajuvesi-tuotteita, mutta mahdollisesti myös syöpäkasvaimia. Keksinnön avulla voidaan mahdollisesti tunnistaa esimerkiksi eturauhassyöpää tai tulehduksia. Tuoksujen taltioiminen ja analysoiminen on kuitenkin monimutkaista puuhaa ja toistaiseksi vain selviä tuoksuja, kuten jasmiinin tuoksu, pystytään analysoimaan ja osakseen replikoimaan. Kuten muissakin lääketutkimuksissa, tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollista, että tekniikkaa voidaan soveltaa monella eri tavalla lääketieteen kehittämiseksi pidemmälle.

Suomi syöpälääkkeiden kehittäjänä

Suomessa on vuosien ajan tehty kansainvälisesti merkittävää työtä syöpälääkkeiden kehityksessä. Suomessa tehdyn tutkimustyön tuloksena voi syntyä lääke, joka toimisi eri lailla kuin perinteiset, usein invasiiviset, hoitomuodot. Uusi lääke annettaisiin potilaalle pistoksena, joka kohdistettaisiin syöpäkasvaimeen. Pistoksen ansiosta, potilaan keho oppisi tunnistamaan syöpäsolut ja tuhoamaan ne luonnollisesti. Lääkkeen pitäisi tehota periaatteessa kaikkiin kiinteisiin syöpäkasvaimiin, eli esimerkiksi verisyöpään, leukemiaan, siitä ei olisi tehoa.

Uudentyyppistä syöpälääkettä alettiin kehittämään Helsingin yliopistossa vuonna 2009. Se perustuu tutkijaryhmän havaintoon, jossa huomattiin, että muunneltu flunssavirus pystyi torjumaan syöpäsoluja. Tämän seurauksena myös todettiin, että ihmisen keho pystyy syöpää vasten luonnollista immuniteettia. Tekniikka käyttämällä tehtiin tutkimusta Suomessa syöpäsairaalassa, mutta valitettavasti lääke ei tarjonnut kovin tehokasta vastinetta vielä varhaisessa kehitysvaiheessa. Tämän jälkeen tutkimus on kuitenkin jatkunut aktiivisena ja on toivoa, että tulevaisuudessa havainnosta pystyttäisiin kehittämään tehokas lääke.

Back To Top