Lääkeyritysten vastuullinen toiminta ja ympäristövaikutukset
Lääketeollisuus on ainutlaatuisessa asemassa: se kehittää ja tuottaa elintärkeitä hoitoja, jotka parantavat ja pelastavat ihmishenkiä. Samalla alan toiminnalla on kuitenkin kiistattomia ympäristövaikutuksia, jotka herättävät kasvavaa huolta niin kuluttajien, sijoittajien kuin sääntelyviranomaistenkin keskuudessa. Paine vastuullisempaan toimintaan kasvaa jatkuvasti, ja yritysten on löydettävä tasapaino innovaation, potilasturvallisuuden ja ympäristön kantokyvyn välillä. Tämä artikkeli sukeltaa syvemmälle lääkeyritysten vastuullisuuteen ja ympäristövaikutuksiin, tarkastellen alan haasteita ja ratkaisumahdollisuuksia.
Lääketeollisuuden merkittävä ympäristöjalanjälki
Vaikka lääketeollisuuden pääasiallinen tarkoitus on edistää terveyttä, sen oma ympäristöjalanjälki on huomattavan suuri. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ala on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde, ja sen hiilijalanjäljen on jopa raportoitu olevan suurempi kuin autoteollisuuden, kun päästöjä verrataan liikevaihtoon. Maailmanlaajuisesti lääketeollisuuden osuudeksi on arvioitu noin 4,4 % kaikista päästöistä, ja ennusteiden mukaan tämä luku voi jopa kolminkertaistua vuoteen 2050 mennessä ilman merkittäviä toimenpiteitä. Nämä päästöt syntyvät monista lähteistä, kuten energiaintensiivisestä tuotannosta, globaaleista ja monimutkaisista toimitusketjuista, tuotteiden kuljetuksesta ja jäähdytyksestä, vedenkulutuksesta sekä pakkaus- ja muusta jätteestä. Alan onkin kiireellisesti tunnistettava ja puututtava näihin ympäristövaikutuksiin.
Erityisen haasteen muodostavat niin sanotut Scope 3 -päästöt. Nämä ovat epäsuoria päästöjä, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa mutta sen suoran hallinnan ulkopuolella, esimerkiksi raaka-aineiden hankinnasta, alihankkijoiden toiminnasta, tuotteiden kuljetuksesta ja jakelusta sekä tuotteiden käytöstä ja hävittämisestä. Arvioiden mukaan Scope 3 -päästöt muodostavat jopa 80–90 % lääketeollisuuden kokonaispäästöistä. Niiden mittaaminen ja hallinta on monimutkaista laajan ja globaalin toimittajaverkoston vuoksi. Vaikka tietoisuus Scope 3 -päästöjen merkityksestä kasvaa, niiden raportointi ja vähentämistavoitteiden asettaminen ovat edelleen kehitysvaiheessa monilla alan yrityksillä, vaikka yhä useampi yritys onkin sitoutunut tieteeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin (Science Based Targets initiative, SBTi).
Ympäristövaikutusten kirjo: Hiilidioksidipäästöistä luonnon monimuotoisuuteen
Lääketeollisuuden ympäristövaikutukset ovat moninaiset. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi ala kuormittaa ympäristöä muillakin tavoin. Esimerkiksi tietyt tuoteryhmät, kuten anestesiakaasut ja perinteiset paineistetut astmainhalaattorit (pMDI), sisältävät voimakkaita kasvihuonekaasuja, joiden ilmastovaikutus voi olla merkittävä. Monet maat ovatkin alkaneet suosia ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja, kuten kuivajauheinhalaattoreita (DPI). Energiaintensiiviset tuotantoprosessit ja pitkät kuljetusketjut lisäävät osaltaan hiilidioksidikuormaa.
Vedenkäyttö on toinen keskeinen ympäristökysymys. Vesi on välttämätön resurssi lääkkeiden valmistuksessa, mutta sen runsas käyttö ja mahdollinen saastuminen tuotantoprosesseissa aiheuttavat haasteita. Vielä merkittävämpi ongelma liittyy lääkeainejäämiin ympäristössä (Pharmaceuticals in Environment, PiE). Suurin osa näistä jäämistä päätyy vesistöihin lääkkeitä käyttäneiden ihmisten ja eläinten eritteiden kautta sekä käyttämättömien lääkkeiden virheellisen hävittämisen seurauksena. Vaikka lääkeaineiden pitoisuudet ympäristössä ovat yleensä pieniä, niiden pitkäaikaisvaikutukset ekosysteemeihin ja mahdollinen antibioottiresistenssin kehittyminen huolettavat tutkijoita.
Jätteen määrä, erityisesti pakkausjäte ja kertakäyttöiset muovituotteet, on myös merkittävä ongelma. Lääkkeiden turvallisuus- ja säilyvyysvaatimukset edellyttävät usein monimutkaisia ja monikerroksisia pakkauksia, joiden kierrätettävyys voi olla heikkoa. Sairaalaympäristössä syntyy valtavia määriä jätettä kertakäyttöisistä välineistä ja pakkauksista. Lisäksi lääketeollisuuden riippuvuus luonnon monimuotoisuudesta on syytä huomioida. Monet lääkeaineet ovat peräisin kasveista tai muista luonnon organismeista, ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen uhkaa paitsi ekosysteemien tasapainoa, myös tulevaisuuden lääkekehityksen mahdollisuuksia.
Vastuullisuus strategisena välttämättömyytenä ja mahdollisuutena
Kestävä kehitys ja vastuullinen toiminta eivät ole lääkeyrityksille enää pelkästään maineenhallintaa tai vapaaehtoista hyväntekeväisyyttä, vaan yhä selvemmin strateginen välttämättömyys ja liiketoiminnallinen mahdollisuus. Sidosryhmien – kuten potilaiden, terveydenhuollon ammattilaisten, sijoittajien, työntekijöiden ja sääntelyviranomaisten – odotukset kasvavat jatkuvasti. Yritykset, jotka integrioivat kestävän kehityksen periaatteet osaksi strategiaansa ja toimintaansa, voivat saavuttaa merkittäviä etuja: ne voivat parantaa riskienhallintaansa, vähentää kustannuksia esimerkiksi energiatehokkuuden ja jätemäärien pienentämisen kautta, houkutella ja sitouttaa osaavaa henkilöstöä sekä vahvistaa brändiään ja luottamusta sidosryhmien keskuudessa. Lisääntyvä sääntely, kuten mahdolliset hiiliverot tai tiukemmat ympäristönormit, tekee proaktiivisesta toiminnasta myös taloudellisesti järkevää.
Vaikka tutkimustulokset yritysten sosiaalisen vastuun (CSR) ja suoran taloudellisen suorituskyvyn välisestä yhteydestä ovat joskus olleet monitulkintaisia, kestävän kehityksen käytäntöihin sitoutuminen on yhdistetty markkinasuorituksen paranemiseen. Yritysten toimintaa ohjaavat yhä enemmän ympäristö-, yhteisö- ja kasvunäkökohdat (ECG-viitekehys). Panostukset ympäristöystävällisiin teknologioihin ja prosesseihin, kuten vihreään kemiaan, voivat laskea tuotantokustannuksia ja parantaa säädösten noudattamista. Vastuullinen toiminta paikallisyhteisöissä ja läpinäkyvä viestintä rakentavat luottamusta ja parantavat yrityksen imagoa. Kestävyys ei ole enää erillinen osa-alue, vaan sen tulisi läpäistä koko organisaation toiminta strategisesta suunnittelusta päivittäisiin operaatioihin.
Ratkaisuja kohti kestävämpää lääketeollisuutta
Lääketeollisuus etsii ja kehittää aktiivisesti ratkaisuja ympäristövaikutustensa pienentämiseksi. Keskeisiä keinoja ovat vihreän kemian periaatteiden soveltaminen lääkekehityksessä ja -valmistuksessa, mikä tarkoittaa vaarallisten aineiden käytön vähentämistä, jätteiden minimointia ja uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntämistä. Uudet, kestävämmät valmistusteknologiat, kuten liuottimettomat fuusiopohjaiset menetelmät perinteisten suihkukuivausmenetelmien sijaan, vähentävät haitallisten liuottimien käyttöä ja ympäristökuormitusta. Energiatehokkuuden parantaminen tuotantolaitoksissa ja siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin ovat myös tärkeitä toimia Scope 1 ja 2 -päästöjen leikkaamiseksi. Vastuullinen vedenkäyttö, sisältäen vedenkulutuksen vähentämisen ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen, on niin ikään keskiössä. Kiertotalouden periaatteiden omaksuminen, kuten pakkausmateriaalien kierrätettävyyden parantaminen, kierrätysmateriaalien käytön lisääminen ja tuotteiden elinkaaren pidentäminen, auttaa vähentämään jätteen määrää ja resurssien kulutusta. Lisäksi tiivis yhteistyö toimittajien kanssa on välttämätöntä haastavien Scope 3 -päästöjen vähentämiseksi.
Lääkkeet ympäristössä (PiE) – yhteinen haaste
Lääkeainejäämät ympäristössä (PiE) ovat monimutkainen ongelma, jonka ratkaiseminen vaatii laajaa yhteistyötä. Kuten aiemmin todettiin, suurin osa jäämistä ei ole peräisin teollisuuden päästöistä, vaan lääkkeiden normaalista käytöstä ja hävittämisestä. Suomalaistenkin keskuudessa tietoisuus lääkeaineiden päätymisestä vesistöihin on korkea, mutta harva tunnistaa lääkkeiden käytön merkittävimmäksi päästölähteeksi. Tämä korostaa tarvetta lisätä kansalaisten tietoisuutta ja edistää käyttämättömien lääkkeiden asianmukaista palauttamista apteekkeihin. Lääkeyritykset voivat osallistua ratkaisun etsimiseen kehittämällä lääkkeitä, jotka hajoavat ympäristössä nopeammin tai metaboloituvat elimistössä täydellisemmin. Lisäksi tarvitaan parempia jätevedenpuhdistustekniikoita lääkeainejäämien poistamiseksi. Euroopan lääketeollisuus onkin kehittänyt Eco-Pharmaco-Stewardship (EPS) -viitekehyksen, joka pyrkii edistämään lääkkeiden vastuullista hallintaa koko elinkaaren ajan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
Tulevaisuus vaatii yhteistyötä ja läpinäkyvyyttä
Lääketeollisuuden ympäristöhaasteiden ratkaiseminen ei onnistu yksin. Se vaatii tiivistä yhteistyötä koko terveydenhuollon ekosysteemissä: lääkeyritysten, viranomaisten, terveydenhuollon palveluntarjoajien (kuten sairaaloiden ja apteekkien), potilasjärjestöjen ja tutkimuslaitosten välillä. Esimerkiksi lääkkeiden jakeluketjun optimointi, lääkehävikin vähentäminen ja kierrätysjärjestelmien kehittäminen edellyttävät yhteisiä ponnisteluja. Myös kuluttajien ja potilaiden rooli on tärkeä – tietoisuus ympäristövaikutuksista ja valmius tehdä kestävämpiä valintoja (kun se on mahdollista ja turvallista) voivat ohjata alaa oikeaan suuntaan.
Läpinäkyvyys on avainasemassa luottamuksen rakentamisessa ja vastuullisuustyön uskottavuuden varmistamisessa. Yritysten on raportoitava avoimesti ja luotettavasti ympäristövaikutuksistaan ja edistymisestään kohti kestävän kehityksen tavoitteita. Standardoidut mittarit ja raportointikäytännöt, kuten ESG-kriteeristö (Environmental, Social, Governance) ja SBTi-tavoitteet, auttavat vertailemaan yritysten suoriutumista ja välttämään viherpesua. Vaikka suurimmat lääkeyritykset ovatkin alkaneet panostaa ympäristöraportointiin, ala kokonaisuutena on vielä kaukana Netto-nollatavoitteista, ja erityisesti vedenkulutuksen ja luonnon monimuotoisuuden kaltaiset näkökulmat vaativat enemmän huomiota.
Lääketeollisuus on historiansa aikana osoittanut kykynsä vastata valtaviin haasteisiin ja kehittää mullistavia innovaatioita ihmiskunnan hyväksi. Nyt alan on suunnattava tämä innovaatiokyky myös oman toimintansa kestävyyden parantamiseen. Kyse ei ole vain ympäristönsuojelusta, vaan myös ihmisten terveyden turvaamisesta pitkällä aikavälillä, sillä ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen ovat itsessään merkittäviä terveysuhkia. Lääkeyrityksillä on mahdollisuus ja vastuu toimia tiennäyttäjinä siirtymässä kohti kestävämpää tulevaisuutta, jossa ihmisten ja planeetan hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.
