skip to Main Content
Suomessa Kehitetään Vaihtoehtoja Lääketieteen Eläinkokeille

Suomessa kehitetään vaihtoehtoja lääketieteen eläinkokeille

Lääketieteen tekemä tutkimus on luonnollisesti välttämätöntä ihmiskunnalla, ja siksi yleensä tutkimuksessa käytettäviä eläinkokeita pidetään usein hyväksyttävinä. Vastaavasti esimerkiksi kosmetiikan eläinkokeita ei yleisesti hyväksytä, ja ne onkin EU-alueella kiellettyjä.

On kuitenkin paljon tehtävissä sen eteen, että myös lääketieteen eläinkokeita voidaan vähentää. Suomi on etulinjassa erilaisten vaihtoehtomenetelmien kehittämisessä. Tampereella on jo vuosia toiminut keskus, joka on erikoistunut kehittämään uusia vaihtoehtoisia menetelmiä. Keskus on kansainvälisesti arvostettu ja huomioitu, mutta ei välttämättä kaikkien kansalaisten tuntema.

FICAMin ydintehtävä on kehittää ja validioida ihmissolujen käyttöön pohjautuvia kudos- ja elinmalleja sekä jakaa tietoa vaihtoehtoisista menetelmistä ja kouluttaa asiantuntijoita. Lisäksi se toimii Suomen referenssilaboratoriona EURL ECVAMille eli European Union Reference Laboratory for Alternatives to Animal Testing’lle.

Tampereen yliopiston FICAM-keskuksessa on tehty useita merkittäviä löytöjä, joiden avulla eläinkokeiden määrää voidaan vähentää. Keskuksessa työskentelevä vanhempi tutkija Riina Sarkanen on esimerkiksi kehittänyt verisuonimallitestin, jonka avulla voidaan selvittää verisuonten kasvun merkitystä ihmissoluilla. Kyseistä testiä voidaan käyttää esimerkiksi lääkekehitykseen, kemikaalien myrkyllisyyden ja sikiövaarallisuuden arviointiin.

Sarkanen kertoo YLE-uutisille, että Ficamin mallilla voidaan tutkia syöpätutkimuksessa useita eri pitoisuuksia lyhyellä aikavälillä. Sarkasen kehittämää mallia käytetään onnistuneesti jo lääke- ja kemikaalitestien lisäksi tutkimustasoisessa sydänmallissa sekä tutkimustasoisen rasvakudosmallin osana. Hän arvioi, että mallia voidaan hyödyntää jatkossa muun muassa kakkostyypin diabeteksen tutkimuksessa sekä ympäristökemikaalien ja ruoan lisäaineiden vaikutuksia verisuoniin.

Sarkanen arvioi, että kaikkia eläinkokeita ei tietenkään voda korvata, mutta monia voidaan. Kyse on paljon siitä, miten paljon vaihtoehtojen kehittämiseen satsataan. Mitkään mallit eivät synny itsestään, vaan ne vaativat itsessään runsaasti aikaa ja tutkimusta.

Riina Sarkasen motiivi työlleen on luoda parempaa tiedettä ja kehittää sekä luotettavia että eettisempiä tutkimusmenetelmiä. Hän näkee eläinkokeiden vaihtoehtojen tulevaisuuden hyvin valoisana, sillä monet uudet tekniikat luovat runsaasti uusia mahdollisuuksia.

Hän nostaa esiin esimerkiksi kantasolujen luomat mahdollisuudet, jotka hänen mukaansa avaavat ovia mihin tahansa. ”Lisäksi on insinööritieteet ja bioinformatiikka. Kaikki nämä yhdistettynä meillä on mahdollisuuksia vaikka mihin”, Sarkanen toteaa YLE-uutisille.

Ficam-keskus on elävä esimerkki siitä, että vaihtoehtoja voi todella syntyä. Keskuksessa työskentelee noin 20 ihmistä, mikä on tietenkin pieni määrä henkilökuntaa. Hyvin suunniteltu ja koordinoitu tutkimus ja älykäs resurssien käyttö voi kuitenkin tuottaa merkittäviäkin tuloksia.

Suomessa on haluttu panostaa myös tähän näkökulmaan lääketieteen tutkimuksessa. Eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmien tutkimus on tärkeä tutkimusala myös maailmalla ja siksi on tärkeää, että myös Suomesta löytyy alan osaamista.

Ficam on myös saanut kansainvälistä huomiota ja tunnustusta, sillä yksikön johtaja Tuula Heinonen palkittiin vuonna 2014 BEM-palkinnon 9. vaihtoehtomenetelmiä ja eläinkokeita käsittelevässä maailmankongressissa.

Back To Top